Agilityä, Halloween ja kaiuttimet

Agility

Viikko sitten perjantaina käytiin Citnan kanssa ottamassa yksityinen tunti agility kouluttajalta. Paljon aikaa meni puhumiseen ja tilanteen kartoittamiseen, muutamia harjoituksiakin tehtiin. Tärkeimpänä harjoituksena molemmille oli, että "paria ei jätetä" kentällä yksin. Toisin sanoen, kontakti koiraan pitäisi pysyä koko ajan ja jos jokin menee pieleen niin koiran pitäisi tulla ohjaajan luo/viereen pyytämään uusia ohjeita. Citnahan tässä tilanteessa helposti keksii omaa tekemistä....

Ihan hyviä ajatuksia oli kouluttajalla, että miten asiaa lähdettäisiin työstämään, mutta kehotti myös käymään koirien käytöskouluttajan yksityistunnilla. Laittoikin sitten vielä tunnin jälkeen lukemis vinkkejä ja käyttäytymiskouluttajan yhteystiedot. Kuulemma tämä käyttäytymiskouluttaja tekee kokopäiväisesti töitä kouluttamalla reaktiivisia koiria toimimaan halutulla tavalla posiitivisilla metodeilla, joten jossain vaiheessa pyritään pääsemään tunnille. Nyt kuitenkin työstän heränneitä ajatuksia, eiköhän kuitenkin lähiaikoina tule otettua ammattilaiseen yhteyttä.

Halloween

Eilen (keskiviikkona) oli tosiaankin halloween. Joonaksen työkaveri kutsui meidät ja muita suomalaisia toimistolta luokseen, josta jatkettiin porukalla ihmettelemään Los Gatoksen halloween koristeluita. Siellä oli eräs tietty katu, jonka varrella ihmiset kuulemma käyttävät järkyttäviä rahasummia koristeluun. Ja kylllähän siellä lähes joka talo olikin koristeltu. Katu avattiin juuri liikenteelle kun saavuimme paikalle, tungosta oli ja poliisiauto ajoi muutaman kerran kadun edestakaisin läpi, että jalan liikkeelläolijat huomaisivat siellä liikkuvan myös autoja (eli siirtyisivät keskeltä tietä laidoille).

Eräs talo oli erityisen hieno. Siinä oli iso piha täynnä piraatti aiheista koristelua ja väki sai kuljeksia pihalla niitä ihastelemassa. Isolla kankaalla pihalla pyöri Pirates of the Caribian, hyvät kovaääniset ja koristelut oli valaistu hienoilla spottivaloilla. Kuulemma tämä talo on ollut useana vuonna hienosti koristeltu, mutta pihalla jututettiin talon omistajia, jotka kertoivat, että tämä oli viimeinen vuosi.

Lopuksi vielä "trick or treat" kuva nuorista erään talon ovella 

Kaiuttimet

Kaiuttimet käytiin tilaamassa pari viikkoa sitten liikkeestä, jossa niitä käytiin aiemmin kuuntelemassa. Sillon meinasivat, että tulevat vajaassa viikossa, Joonaksen palkkapäivänä olisi pitänyt voida ne hakea. Tilatessa piti maksaa osa kaiuttimien hinnoista, jossa törmättiin harmilliseen ongelmaan. Meidän debit-korteilla ei voi päivässä maksaa yli 1500$ suuruista summaa, vaikka soittaisi pankkiin ja varmentaisi henkilöllisyytensä ja oston ja tilillä olisi siihen rahat. Joonaksen korttia oli jo käytetty sinä päivänä, joten maksettiin minun kortilla sitten etukäteismaksu. 

Valitettvasti kaiuttimet eivät kuitenkaan tulleet sovittuun aikaan mennessä, halutun värisenä ei ollutkaan ollut lähimmällä varastolla. Alkuviikosta meille ilmoitettiin, että ehkä perjantaina tai sitten ensi maanantaina pitäisi kaiuttimien vihdoin saapua liikkeeseen, ne olivat itärannikolta tulossa. Tänään kuitenkin ne olivat jo tulleet ja niinpä Joonaksen töiden jälkeen niitä hakemaan. Pikkasen jännättiin, että miten ruuhkaista on, kun muutkin ovat töistä päässeet, mutta onneksi San Franciscoon päin ei ollut varsinaista ruuhkaa. Syötiin perillä ja odoteltiin lähemmäs kello 7 illalla, että pahimmat ruuhkat toiseen suuntaan olisivat menneet. Eikä palatessa ollutkaan ihmeemmin ruuhkaa, toiseen suuntaan oli kyllä ollut kolari, joka tukki vastaantulevien liikenteen melko pahasti. 

Kotiin päästyä kannettiin painavat kaiuttimet sisälle, jalustat alle ja kaiuttimet pystyyn. Harmillisesti ostettu vahvistin on liian korkea välitasolle telkkarin alle, saa nähä mihin sille keksitään paikka. Joonaksella on vielä liian kiire saada ylipäätään ääntä kaiuttimista, että joutaisi loppusijoituspaikkoja miettimään. Ja kyllähän nämä hyvältä kuulostavat, jospa ne olisi sellaiset joita ei tarvisi uusia pitkiin pitkiin aikoihin...