Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. kesäkuuta 2014

Takaisin Suomessa

Muutimme takaisin Suomeen 3.6. ja olemme nyt totutelleet takaisin suomalaisiin maisemiin. Muuttoreittinä oli San Francisco–Frankfurt–Helsinki Lufthansalla lentäen ja Helsinki–Oulu autolla 4.6.

Näkymä Doubletree huoneen ikkunasta; viimeinen kuva Yhdysvalloista blogissa?

Suurimmat huonekalut saatiin myytyä työnantajan avustuksella. Auto saatiin suomalaisen kaverin avulla myytyä Kaliforniassa reilussa vuorokaudessa. Varustelultaan automme oli sellainen ettei sitä olisi kannattanut tuoda muuttotavarana. Lopulta muuttotavaraa jäi käsimatkatavaroiden ja koiran lisäksi kolme ruumalaukkua, ja postitse lähteneet kolme n. 12kg lähetettyä pakettia ja kaiuttimet. Kaikki saatiin perille kohtuullisen pienin vaurioin, merkittävimpänä kaiuttimiin tulleet kosmeettiset muistot.

Lentomatkatavarat

Lento oli pitkä, mutta Lufthansa hoiti asiat hyvin ja kysyttäessä osasi aina kertoa missä koira on. Varmuuden vuoksi nimittäin kysyimme molemmilla porteilla että onhan koira lastattu koneeseen – olisihan ollut hankala huomata että koira on väärässä maassa. Kaikki sujui siis kuitenkin hyvin. Helsinkiin laskeutuessa sää oli usvainen ja maa näkyi vasta hetkeä ennen kosketusta ehkä 100 metrin korkeudelta. Seuraavana päivänä maisemat olivat hienoja Helsingin Kaivopuistossa ja myös sen jälkeisinä päivinä sää suosi meitä ja pari päivää oli lämmintä ja aurinkoista.

Kaivopuisto

Klo 11 illalla matkalta Ouluun

Oulussa heti ensimmäisenä viikonloppuna oli vuosittain järjestettävä Pohjois-Suomen suurin verkkopelitapahtuma Vectorama. Autoimme siellä Kapsin oheistoimintaständillä järjestämään kopterinlennätyskilpailua.





Nyt Oulussa jatkan töitä edelleen samassa yrityksessä, mistä minut oli lähetetty Yhdysvaltoihin. Työnkuva on hieman erilainen kuin aiemmin, mutta tähän mennessä työt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Tällä hetkellä asumme tilapäisesti vanhempieni luona, mutta kunhan sopiva kämppä löytyy muutamme taas.

2 vuoden komennus Yhdysvalloissa oli silmiäavaava. Tulemme kaipaamaan komennuksen aikana tapaamiamme ihmisiä. Ensivaikutelmalta sekä Oulu että Helsinki tuntuvat pieniltä kaupungeilta maailmalta paluun jälkeen. Toisaalta olemme saunoneet miltei joka päivä ja viettäneet aikaa kavereiden ja sukulaisten kanssa. Kaikessa on puolensa. Pitää yrittää saada kirjoitettua jossain välissä vielä kooste suurimmista eroista Yhdysvalloissa ja Suomessa asumisessa.

Kuulemisiin.

lauantai 17. toukokuuta 2014

Lauantaikävely

Arkipostaukset jatkuvat. Tällä kertaa tarjolla video kun kävin koiran kanssa kävelyllä. Sports tracker sanoo että kävely kesti 1h10m ja matkaa tuli 4,4 km eli 3,8 km/h. Videolta käy hyvin ilmi, että mistä vauhti johtui…




Kävelyn jälkeen käytiin Helkan ja Citnan kanssa kurssilla opettelemassa käyttäytymistä toisten koirien kanssa. Oli toinen kerta kun Citna oli mukana ja kolmas oppitunti yhteensä. Vielä kaksi kertaa jäljellä. Edessä kotitehtävien tekemistä tälläkin viikolla.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Wappu

Taas on se aika vuodesta.

WAPPU!


Leivottiin munkkeja ja kuunnellaan maailman parasta oululaista wappuradiota, Rattoradiota.

Hauskaa wappua!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Arkijuttuja: Lihapataa

Arkijutuille jatkoa:

Tänään ruuaksi tehtiin lihapataa.


Resepti on suunnilleen:

Lihapata:
  • 1 kg nautaa
  • 1,5 kg possua
  • vettä
  • mustapippuria
  • suolaa
  • ruokalusikallinen worcesterkastiketta
  • (loraus rommia)
Kermakastikkeeseen:
  • 2 rkl voita
  • 2 rkl? vehnäjauhoa
  • 0,5 dl kermaa
Lihapadan valmistus:
  1. Lihat reilun kokoisiksi kuutioiksi/suikaleiksi, ruskistetaan pannulla. Possu ensin, niin irtoava rasva tulee hyötykäytettyä. Heitin lorauksen rommia lihoille pannulle. En usko että vaikuttaa makuun mutta hyvät tuoksut :)
  2. Vesi kattilaan tai pataan, kiehumaan. Kun lihat on paistettu, heitetään ne sekaan. Vettä suunnilleen sen verran että lihat melkein peittyvät mutteivät kokonaan. Worcestershire-kastike sekaan. Maun mukaan mustapippuria ja suolaa.
  3. Miedolla lämmöllä haudutellen 2-3 tuntia tai kunnes lihat alkavat hajota.
Kermakastikkeen valmistus:
  1. Kun lihapata on suunnilleen valmis, erottelin pinnalta sen verran lientä kuin sain helposti kauhalla. Minulle jäi ehkä 2–3 desiä.
  2. Pienessä kattilassa voi sulaksi, vehnäjauho sekaan ja sekaisin.
  3. Lihapadan nesteet sekaan varovasti sekoitellen.
  4. Kermaa päälle.
  5. Hetken aikaa miedolla lämmöllä keitellen ja sekoitellen.
Ensi kerralla voisi heittää pataan mukaan esim. porkkanoita mutta eipä sitä voi muistaa kaupassa käydessä suunnitella niin pitkälle :)  Vastaavasti lihapataan laittaisin 200 grammaa pekonia jos olisin muistanut ostaa semmoistakin.

Kun mukana on kerma, voi ja hyvät lihat niin ihan kamalan suuria virheenmahdollisuuksia ei ole.

Castle Rock State Park

Kävin kaverin kanssa läheisessä luonnonpuistossa, Castle Rock State Park. Puisto ei ole sallittu koirille, mutta joillain kävijöillä näkyi silti olevan muutamia koiria vapaana paikalla.

(oikeastaan tämä eka kuva on pari mailia ennen puistoa)

(samoin tämä)




Paikalla oli ryhmä kiipeilijöitä kiipeilemässä kivien päälle. Kivissä on American Safe Climbing Associationin ylläpitämiä kiinteitä koukkuja. Kiipeilijöillä on omat välineet mukana. Ainakin ne joilta kysyttiin sanoivat etteivät ole kerhon jäseniä vaan kiipeilevät itsekseen.





Puissa oli jokin mielenkiintoinen kasvusto pinnassa. Liekö jäkälää?



Toivottavasti kuvat riittävät; en oikein osaa muutakaan kirjoitella.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Arkea

Kommenteissa toivottiin, että kerrottaisiin ihan meidän tavallisesta arjesta. Ongelmahan tässä on siinä, että kun asiat muuttuvat arjeksi niin eipä niihin sitten enää kiinnitä huomiota eikä niistä tunnu keksivän mitään kerrottavaa. Kokeillaan nyt kuitenkin jotain sepustella.

Arki pyörii aika pitkälle töiden ja Citnan ympärillä. Citnanhan tarvii päästä kolmesti päivässä ulos tarpeilleen ja ulkoilutuksia on jaettu sen mukaan miten ollaan töissä. Ja kun Joonas on reissussa, niin kyllä huomaa miten paljon se helpottaa omaa arkea, että on toinen auttamassa ulkoilutusten kanssa. Oma työnihän on siis osapäiväinen "dog handler" eli koirien ohjaaja ja työni on vuorotyötä (ei yövuoroja). Omaan työpäivään pituutta tulee työmatkasta, johon menee ilman ruuhkaa puolisen tuntia ja ruuhkassa äkkiä yli tunnin. Töissä valvon ryhmän koiria leikkejä ja siivoan niiden jälkiä siinä sivussa. Tärkein asia on huolehtia sovun ja hiljaisuuden säilymisestä.

Omalla työmatkalla on sopivasti Ikea, jossa tulee käytyä toisinaan syömässä lihapullia lounaaksi, kun tulee suomalaista ruokaa ikävä. Jonkin verran kokkaillaan kotona, jonkin verran tulee syötyä ravintoissa – selvästi enemmän käydään ravintoloissa täällä kuin Suomessa käytiin. Suurin vaikeus ehkä kotona syömisessä on, että tuttuja valmisruokia ei ole ja raaka-aineetkin eroaa totutusta. Eikä tuo meidän keittiökään ihan ideaalinen ole ruuanlaittoa varten, pöytätilaa on hyvin vähän. Jauhelihakeitto, pinaattikeitto, tomaattijauhelihakastike, jauheliharuskeakastike ja makaronilaatikko taitaa olla yleisimmät kotona tehdyt ruokalajit. Joonas on täällä oppinut tykkäämään viineistä – ja niitähän Kaliforniassa riittää. Harmillisesti hyvät kalifornialaiset punaviinit ovat keskimäärin melko hintavia. Alle $20 hintaluokassa maahantuoduissa tuntuu olevan parempi hinta/laatusuhde.

Kaliforniassa kala, toisin kuin Suomessa, on hankalampaa. Suomessa uskaltaisi periaatteessa hakea kalahyllystä lihat graavilohta varten tai vaikka sushiin. Täällä on erikseen “sushi-grade” kalat, joka ei haise kalalle. Tietysti parempaan hintaan ja huonommalla saatavuudella.

Citnan kanssa harrastetaan yhä agilityä, joskaan ei ryhmässä. Käydään silloin tällöin vuokratulla kentällä kaverin kanssa ja kaveri neuvoo meitä eteenpäin. Tämä järjestely sujuu ihan mukavasti, ollaan saatu Citnaa paremmin kuulolle ja on tehty paljon kääntymistreeniä. Mukavaa mielen virkistystä molemmille, kisaamaan ei tällä hetkellä edes pyritä.

Ilman autoahan täällä ei pärjää, oikeastaan koiran ulkoilutusta lukuunottamatta mihinkään ei mennä kävellen (ei pääse tai pääsee huonosti), paitsi Joonas onneksi voi kävellä töihin. Suurin syy nykyisessä vuokra-asunnossa asumiseen onkin juuri se, että pärjätään yhdellä autolla. Alueen vuokrataso on korkea, tämän n. 80m² kämpän vuokra on n. $2300/kk, ilman autotallia ja kylpyhuonetta lukuunottamatta muuten 80-luvun pinnalla. Omakotitalosta saisi äkkiä maksaa yli $3000/kk ja tästä läheltä ei taida saada edes siihenkään hintaan.

Vapaa-ajalla monesti tulee löhöttyä sohvalla, selattua Internettiä ja katseltua telkkaria. Nyt odottelen tiistaina ilmestyvää kirjaa. Amazon ystävällisesti toimittaa sen julkaisupäivänä kotiovelle asti. Amazon on korvannut monta autoreissua jotka Suomessa olisivat menneet milloin kirjakauppaan, milloin Stockmannille, milloin Verkkokauppa.com:iin. Yksinkertaisesti on kätevämpää ja edullisempaa tilata netistä.

Kaapeli-TV:tä emme ole hankkineet. Televisiokaapeli vedettiin meille ainoastaan Internet-yhteyttä varten. Kaapelissa olisi liikaa mainoksia ja hyvät kanavapaketit maksavat kohtuuttoman paljon. Suurin osa viihteestä tulee Netflixistä ja loput pääasiassa iTunes Storesta, suoraan netistä soittaen.

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Citnan uusi pehmolelu

Laitanpa tänne jakoon lyhyen videopätkän Citnan uudesta pehmolelusta. Citna on aivan onnessaan uudesta lelustaan ja leikki lelullaan yhteen menoon 15 minuuttia, minkä jälkeen pehmolelun selkä oli auki.



Ei silti huolta, Helka ompeli lelun takaisin kasaan ja leikki voi jatkua. Kannatti ostaa $4.50 maksanut pehmolelu kun se on Citnasta noin kiva :)

lauantai 19. lokakuuta 2013

Seitsemän vuotta yhdessä

Tänään tuli täyteen seitsemän vuotta yhdessäoloa Helkan kanssa. Päivää vietettiin ulkoilemalla Citnan kanssa Fremont Older suojelualueella ja romanttisella illallisella Santa Cruzissa.
Fremont Older OSP:ssä (10 min päässä autolla kotoa) sää oli nätti ja melko lämmin Kalifornian syksyinen sää. Koska sadetta ei ole näkynyt, puskat ja heinikot olivat kuivia ja silminnähden palonarkoja. Lämpötila oli 26°C yläpuolella ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Koska tulimme paikalle vähän puolenpäivän jälkeen, paikalla ei ollut vielä kovin paljon porukkaa ja saapuessa tavallisesti täysi parkkipaikka oli ehkä puolillaan.
Citnalle oli hieman haastetta ohittaa polulla vastaan tullut hevonen ja ratsastaja, mutta hyvin päästiin ohi kuitenkin väistämällä polulta sivuun.
Kuten tavallista, paikalla oli useita pyöräilijöitä. Varmasti lämmintä hommaa polkea mäkiä, kun aurinko paistaa ja nuo mäet ovat oikeasti melko jyrkkiä. Sorapolkua alaspäin kävellessä ajoittain kengät meinaavat lipsua.
Palatessa näimme saman hevosen uudestaan; oli ilmeisesti käynyt kiertämässä lenkin ympäri toista kautta. Vastaan tuli kolme-neljä koiraa ja toistakymmentä ihmistä ja autolle päästyä parkkipaikka oli täyttynyt. Nappasimme kotimatkalta burgerin mukaan myöhäiseksi lounaaksi, jotta jaksoimme illalliseen asti. Santa Cruziin lähdimme ajelemaan vähän ennen viittä. Lauantaina liikenne oli verrattain rauhallista 17-tiellä. Matkalta varasimme pöydän. Parkkipaikka löytyi ravintolan vierestä parkkihallista. Pysäköinti tuli maksamaan $1.00 eli eipä ollut kovin kallista. Varsinainen tavoite oli tulla katselemaan auringonlaskua (toissapäiväinen auringonlasku oli upea ja pilvetön, mutta se jäi Helkalta näkemättä). Harmillisesti Santa Cruzin ylle nousi voimakas usva auringonlaskun aikaan ja auringonlasku jäi käytännössä näkemättä. Katselimme kuitenkin hämärtyvää merta ja kuinka Santa Cruzin majakan valo tuli illan hämärtyessä esiin. Lopulta majakan valo näyttikin komealta usvan seassa.
Lopuksi hurautimme kotiin Mountain View:n Krispy Kreme Donuts kautta. Haimme sieltä mukaan tusinan donitseja. Paikan erikoisuus on juuri paistetut ja kuorrutetut donitsit, joita söimme yhdet paikan päällä. Citna odotti kotona kiltisti ja oli innoissaan kun tulimme takaisin. Sellaista tällä kertaa. Seitsemän vuotta vilahti ohi todella nopeasti. Toisaalta tuntuu että ihan vastahan sitä tavattiin; toisaalta siltä että ainahan sitä on tunnettu ja oltu yhdessä. Terkkuja kaikille sukulaisille ja tutuille!

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Uusi pesukone

Vanha pesukone asunnossa oli vuodelta 1988. Elämänlaatua ja vaatteiden puhtautta paransi huomattavasti, kun vanha kone saatiin korvattua uudella Boschin tornilla. Vuokranantaja näki huomattavan paljon vaivaa etsiessään uutta konetta ja maksoi uuden koneen. Kiitokset siitä.


Kyllä nyt kelpaa elellä!

tiistai 25. joulukuuta 2012

Perinteinen joulu

Vietettiin tosiaan suomalaista joulua työkaverien kanssa aattona. Kuten edellisestä viestistä jo näkyikin, jouluruuat tehtiin itse, nyyttärityyliin. Tämä olikin järkevää, sillä kaiken tekemisessä kahdeksalle olisi ollut hurja työmäärä. Ja ei välttämättä olisi ollut tarpeeksi astioitakaan.




 





Ruokaa oli vähintäänkin riittävästi, eikä mikään loppunut kesken. Oikeastaan kaikki hipoi täydellisyyttä, paitsi tortut olivat hieman erilaisia ehkä erilaisen jauhon vuoksi. Nekin kuitenkin todella hyviä. Harmillisesti aprikoositäytteiset tortut olivat päällä niin luumutortut meinasivat jäädä melkein maistamatta kun torttuja oli niin paljon. Tarjolla oli kaikkia herkkuja kinkusta graaviloheen, silliä ja ruisleipää unohtamatta. Ruokapöydässä meni niin kauan ja maha tuli niin täyteen että glögin maistelu jäi seuraavaan kertaan. Meinattiin jopa unohtaa lahjojen avaaminen!


Vaikka siitä ei pääse mihinkään että itse tehdyt ruuat olivat erinomaisia, joulun tekevät tietysti ihmiset. Todella mukavaa oli viettää joulua hyvässä seurassa. Suuret kiitokset isännille, ruokaa tehneille ja vieraille!

Hyviä joulunjatkoja ja uudenvuoden odotusta vielä lukijoille!

perjantai 23. marraskuuta 2012

Lähiulkoilukuvia

Lisää kuvia ilman kummempia selittelyitä. Käytiin Citnan ja Helkan kanssa kävelyllä.


Oravia on puissa paljon.

Ruoho on hitusen kuivaa missä ei ole kastelulaitteita

Varis sähkölinjalla? Lintutuntemus 0.

Citnan profiilikuva






Vähän hakemalla saa ihan nättejäkin taustoja ihan satojen metrien päästä kämpiltä. Kuvista näkyy että on talvi ja osa puista alkaa olla hassun värisiä. Viikonlopulle on luvattu +21C lämmintä ja auringonpaiste jatkuu. Ensi viikolla saattaa tulla taas vähän sateita. Onneksi sateet ovat tuntuneet loppuvan jo aamuyhdeksään mennessä niin ainakin toistaiseksi olen päässyt konttorille ilman autoa tai sateenvarjoa.

Kaupunkimaisemia

Sen kummemmin selittelemättä, tässä pari maisemaa meidän lähialueelta.

Näkymä ikkunasta aamulla

Matkalla kiitospäivän aterialle, Saratoga Avenue


torstai 1. marraskuuta 2012

Agilityä, Halloween ja kaiuttimet

Agility

Viikko sitten perjantaina käytiin Citnan kanssa ottamassa yksityinen tunti agility kouluttajalta. Paljon aikaa meni puhumiseen ja tilanteen kartoittamiseen, muutamia harjoituksiakin tehtiin. Tärkeimpänä harjoituksena molemmille oli, että "paria ei jätetä" kentällä yksin. Toisin sanoen, kontakti koiraan pitäisi pysyä koko ajan ja jos jokin menee pieleen niin koiran pitäisi tulla ohjaajan luo/viereen pyytämään uusia ohjeita. Citnahan tässä tilanteessa helposti keksii omaa tekemistä....

Ihan hyviä ajatuksia oli kouluttajalla, että miten asiaa lähdettäisiin työstämään, mutta kehotti myös käymään koirien käytöskouluttajan yksityistunnilla. Laittoikin sitten vielä tunnin jälkeen lukemis vinkkejä ja käyttäytymiskouluttajan yhteystiedot. Kuulemma tämä käyttäytymiskouluttaja tekee kokopäiväisesti töitä kouluttamalla reaktiivisia koiria toimimaan halutulla tavalla posiitivisilla metodeilla, joten jossain vaiheessa pyritään pääsemään tunnille. Nyt kuitenkin työstän heränneitä ajatuksia, eiköhän kuitenkin lähiaikoina tule otettua ammattilaiseen yhteyttä.

Halloween

Eilen (keskiviikkona) oli tosiaankin halloween. Joonaksen työkaveri kutsui meidät ja muita suomalaisia toimistolta luokseen, josta jatkettiin porukalla ihmettelemään Los Gatoksen halloween koristeluita. Siellä oli eräs tietty katu, jonka varrella ihmiset kuulemma käyttävät järkyttäviä rahasummia koristeluun. Ja kylllähän siellä lähes joka talo olikin koristeltu. Katu avattiin juuri liikenteelle kun saavuimme paikalle, tungosta oli ja poliisiauto ajoi muutaman kerran kadun edestakaisin läpi, että jalan liikkeelläolijat huomaisivat siellä liikkuvan myös autoja (eli siirtyisivät keskeltä tietä laidoille).




Eräs talo oli erityisen hieno. Siinä oli iso piha täynnä piraatti aiheista koristelua ja väki sai kuljeksia pihalla niitä ihastelemassa. Isolla kankaalla pihalla pyöri Pirates of the Caribian, hyvät kovaääniset ja koristelut oli valaistu hienoilla spottivaloilla. Kuulemma tämä talo on ollut useana vuonna hienosti koristeltu, mutta pihalla jututettiin talon omistajia, jotka kertoivat, että tämä oli viimeinen vuosi.


Lopuksi vielä "trick or treat" kuva nuorista erään talon ovella 



Kaiuttimet

Kaiuttimet käytiin tilaamassa pari viikkoa sitten liikkeestä, jossa niitä käytiin aiemmin kuuntelemassa. Sillon meinasivat, että tulevat vajaassa viikossa, Joonaksen palkkapäivänä olisi pitänyt voida ne hakea. Tilatessa piti maksaa osa kaiuttimien hinnoista, jossa törmättiin harmilliseen ongelmaan. Meidän debit-korteilla ei voi päivässä maksaa yli 1500$ suuruista summaa, vaikka soittaisi pankkiin ja varmentaisi henkilöllisyytensä ja oston ja tilillä olisi siihen rahat. Joonaksen korttia oli jo käytetty sinä päivänä, joten maksettiin minun kortilla sitten etukäteismaksu. 

Valitettvasti kaiuttimet eivät kuitenkaan tulleet sovittuun aikaan mennessä, halutun värisenä ei ollutkaan ollut lähimmällä varastolla. Alkuviikosta meille ilmoitettiin, että ehkä perjantaina tai sitten ensi maanantaina pitäisi kaiuttimien vihdoin saapua liikkeeseen, ne olivat itärannikolta tulossa. Tänään kuitenkin ne olivat jo tulleet ja niinpä Joonaksen töiden jälkeen niitä hakemaan. Pikkasen jännättiin, että miten ruuhkaista on, kun muutkin ovat töistä päässeet, mutta onneksi San Franciscoon päin ei ollut varsinaista ruuhkaa. Syötiin perillä ja odoteltiin lähemmäs kello 7 illalla, että pahimmat ruuhkat toiseen suuntaan olisivat menneet. Eikä palatessa ollutkaan ihmeemmin ruuhkaa, toiseen suuntaan oli kyllä ollut kolari, joka tukki vastaantulevien liikenteen melko pahasti. 

Kotiin päästyä kannettiin painavat kaiuttimet sisälle, jalustat alle ja kaiuttimet pystyyn. Harmillisesti ostettu vahvistin on liian korkea välitasolle telkkarin alle, saa nähä mihin sille keksitään paikka. Joonaksella on vielä liian kiire saada ylipäätään ääntä kaiuttimista, että joutaisi loppusijoituspaikkoja miettimään. Ja kyllähän nämä hyvältä kuulostavat, jospa ne olisi sellaiset joita ei tarvisi uusia pitkiin pitkiin aikoihin...