Wappu

Taas on se aika vuodesta.

WAPPU!

Leivottiin munkkeja ja kuunnellaan maailman parasta oululaista wappuradiota, Rattoradiota.

Hauskaa wappua!

Arkijuttuja: Lihapataa

Arkijutuille jatkoa:

Tänään ruuaksi tehtiin lihapataa.

Resepti on suunnilleen:

Lihapata:

• 1 kg nautaa
• 1,5 kg possua
• vettä
• mustapippuria
• suolaa
• ruokalusikallinen worcesterkastiketta
• (loraus rommia)

Kermakastikkeeseen:

• 2 rkl voita
• 2 rkl? vehnäjauhoa
• 0,5 dl kermaa

Lihapadan valmistus:

1. Lihat reilun kokoisiksi kuutioiksi/suikaleiksi, ruskistetaan pannulla. Possu ensin, niin irtoava rasva tulee hyötykäytettyä. Heitin lorauksen rommia lihoille pannulle. En usko että vaikuttaa makuun mutta hyvät tuoksut :)
2. Vesi kattilaan tai pataan, kiehumaan. Kun lihat on paistettu, heitetään ne sekaan. Vettä suunnilleen sen verran että lihat melkein peittyvät mutteivät kokonaan. Worcestershire-kastike sekaan. Maun mukaan mustapippuria ja suolaa.
3. Miedolla lämmöllä haudutellen 2-3 tuntia tai kunnes lihat alkavat hajota.

Kermakastikkeen valmistus:

1. Kun lihapata on suunnilleen valmis, erottelin pinnalta sen verran lientä kuin sain helposti kauhalla. Minulle jäi ehkä 2–3 desiä.
2. Pienessä kattilassa voi sulaksi, vehnäjauho sekaan ja sekaisin.
3. Lihapadan nesteet sekaan varovasti sekoitellen.
4. Kermaa päälle.
5. Hetken aikaa miedolla lämmöllä keitellen ja sekoitellen.

Ensi kerralla voisi heittää pataan mukaan esim. porkkanoita mutta eipä sitä voi muistaa kaupassa käydessä suunnitella niin pitkälle :)  Vastaavasti lihapataan laittaisin 200 grammaa pekonia jos olisin muistanut ostaa semmoistakin.

Kun mukana on kerma, voi ja hyvät lihat niin ihan kamalan suuria virheenmahdollisuuksia ei ole.

Arkea

Kommenteissa toivottiin, että kerrottaisiin ihan meidän tavallisesta arjesta. Ongelmahan tässä on siinä, että kun asiat muuttuvat arjeksi niin eipä niihin sitten enää kiinnitä huomiota eikä niistä tunnu keksivän mitään kerrottavaa. Kokeillaan nyt kuitenkin jotain sepustella.

Arki pyörii aika pitkälle töiden ja Citnan ympärillä. Citnanhan tarvii päästä kolmesti päivässä ulos tarpeilleen ja ulkoilutuksia on jaettu sen mukaan miten ollaan töissä. Ja kun Joonas on reissussa, niin kyllä huomaa miten paljon se helpottaa omaa arkea, että on toinen auttamassa ulkoilutusten kanssa. Oma työnihän on siis osapäiväinen "dog handler" eli koirien ohjaaja ja työni on vuorotyötä (ei yövuoroja). Omaan työpäivään pituutta tulee työmatkasta, johon menee ilman ruuhkaa puolisen tuntia ja ruuhkassa äkkiä yli tunnin. Töissä valvon ryhmän koiria leikkejä ja siivoan niiden jälkiä siinä sivussa. Tärkein asia on huolehtia sovun ja hiljaisuuden säilymisestä.

Omalla työmatkalla on sopivasti Ikea, jossa tulee käytyä toisinaan syömässä lihapullia lounaaksi, kun tulee suomalaista ruokaa ikävä. Jonkin verran kokkaillaan kotona, jonkin verran tulee syötyä ravintoissa – selvästi enemmän käydään ravintoloissa täällä kuin Suomessa käytiin. Suurin vaikeus ehkä kotona syömisessä on, että tuttuja valmisruokia ei ole ja raaka-aineetkin eroaa totutusta. Eikä tuo meidän keittiökään ihan ideaalinen ole ruuanlaittoa varten, pöytätilaa on hyvin vähän. Jauhelihakeitto, pinaattikeitto, tomaattijauhelihakastike, jauheliharuskeakastike ja makaronilaatikko taitaa olla yleisimmät kotona tehdyt ruokalajit. Joonas on täällä oppinut tykkäämään viineistä – ja niitähän Kaliforniassa riittää. Harmillisesti hyvät kalifornialaiset punaviinit ovat keskimäärin melko hintavia. Alle $20 hintaluokassa maahantuoduissa tuntuu olevan parempi hinta/laatusuhde.

Kaliforniassa kala, toisin kuin Suomessa, on hankalampaa. Suomessa uskaltaisi periaatteessa hakea kalahyllystä lihat graavilohta varten tai vaikka sushiin. Täällä on erikseen “sushi-grade” kalat, joka ei haise kalalle. Tietysti parempaan hintaan ja huonommalla saatavuudella.

Citnan kanssa harrastetaan yhä agilityä, joskaan ei ryhmässä. Käydään silloin tällöin vuokratulla kentällä kaverin kanssa ja kaveri neuvoo meitä eteenpäin. Tämä järjestely sujuu ihan mukavasti, ollaan saatu Citnaa paremmin kuulolle ja on tehty paljon kääntymistreeniä. Mukavaa mielen virkistystä molemmille, kisaamaan ei tällä hetkellä edes pyritä.

Ilman autoahan täällä ei pärjää, oikeastaan koiran ulkoilutusta lukuunottamatta mihinkään ei mennä kävellen (ei pääse tai pääsee huonosti), paitsi Joonas onneksi voi kävellä töihin. Suurin syy nykyisessä vuokra-asunnossa asumiseen onkin juuri se, että pärjätään yhdellä autolla. Alueen vuokrataso on korkea, tämän n. 80m² kämpän vuokra on n. $2300/kk, ilman autotallia ja kylpyhuonetta lukuunottamatta muuten 80-luvun pinnalla. Omakotitalosta saisi äkkiä maksaa yli $3000/kk ja tästä läheltä ei taida saada edes siihenkään hintaan.

Vapaa-ajalla monesti tulee löhöttyä sohvalla, selattua Internettiä ja katseltua telkkaria. Nyt odottelen tiistaina ilmestyvää kirjaa. Amazon ystävällisesti toimittaa sen julkaisupäivänä kotiovelle asti. Amazon on korvannut monta autoreissua jotka Suomessa olisivat menneet milloin kirjakauppaan, milloin Stockmannille, milloin Verkkokauppa.com:iin. Yksinkertaisesti on kätevämpää ja edullisempaa tilata netistä.

Kaapeli-TV:tä emme ole hankkineet. Televisiokaapeli vedettiin meille ainoastaan Internet-yhteyttä varten. Kaapelissa olisi liikaa mainoksia ja hyvät kanavapaketit maksavat kohtuuttoman paljon. Suurin osa viihteestä tulee Netflixistä ja loput pääasiassa iTunes Storesta, suoraan netistä soittaen.

Epic burgers

Burgeriguru työkaveri oli käymässä Suomesta, niin tehtiin vähän burgereita meillä. Epäilemättä parhaat burgerit ikinä, ja asettavat kyllä tasoreferenssin grillaukselle. Alkaen tietysti burgerien leivistä:

Myös barbeque-kastike on alusta asti tehty ja oli luultavasti paras bbq-soosi, mitä olen tähän mennessä maistanut.

Sämpylöiden paistumista odottaessa tarjoiltiin mint juleb -drinkit.

Ja kas, sämpylätkin valmistuivat sopivasti.

Alkupaloiksi tarjolla oli wingsejä kiinalaisittain. Cupertinon Whole Foods Marketista löytyi tarvitut mausteet ja kevätsipulit ja tuoksu oli uskomaton.

Varsinaiset burgerit paistettiin korkeintaan mediumiksi, päällä tuhti siivu cheddaria. Pihvi ei muuta tarvitse kuin mustapippuria ja suolaa.

Pekonia tietysti unohtamatta...

Lopputulema? Seuraavan kerran kun tekee mieli burgeria pitää oikeasti harkita että eikö kuitenkin kannattaisi tehdä alusta asti kunnolla. Tuskinpa mikään voittaa kunnon grilli-iltaa!

Turisteilua Etelä-Kaliforniassa

Joonaksen perhe (Sirpa, Kari, Noora ja Jaakko) tulivat käymään Kaliforniassa huhtikuussa ja reissasimme yhdessä heidän kanssaan. Vieraat saapuivat maanantaina iltapäivällä, kun olivat selvinneet ensin maahantulosta. Maahantulo ei todellakaan ole nopeaa hommaa, taisivat jonottaa yli tunnin virkailijan juttusille. Tilasimme heille lentokentältä hakupalvelun, koska meidän pieneen Golfiin ei oltaisi mahduttu matkatavaroiden kanssa mitenkään.

Ensimmäisenä iltana haettiin kaupasta jokaisen ruokavaliolle sopivaa ruokaa, käytiin Joonaksen työpaikalla pyörähtämässä, otettiin Karille ja Jaakolle paikalliset sim-kortit puhelimiin käyttöön ja vietettiin iltaa grillaamisen ja hyvän ruuan & viiniin merkeissä.

Tuliaisia Suomesta

Taloyhtiön grillissä kanaa

Tiistai-torstai ajalle oli vieraat varanneet hotellin San Franciscosta ja Joonaksella oli vielä alkuviikko normaalisti töitä. Juuri kun olin vieraiden kanssa lähdössä juna-asemalle, onnistuttiin kuitenkin saamaan vessan ovi lukkoon ilman, että ketään oli sisällä. Pikainen googletus paljasti avausmekanismin, mutta eihän meillä ollut sopivan kokoista meisseliä siihen puuhaan. Joonaksen työpaikaltakaan sellaista ei löytynyt, joten päädyttiin siihen, että haetaan matkalla junalle Home Depot liikkeestä sopivat avausvälineet valmiiksi ja avaan oven illalla kun palaan kotiin. Ja illalla oikeilla välineillä ovi olikin hetkessä auki. Ostettu ruuvimeisseli onkin nyt varmuuden vuoksi paikassa, josta sen saa vaikka mikä sisäovi menisi lukkoon. 

Näin lähdettiin sitten päästiin juna-asemalle, ostettiin liput San Franciscoon (minä kahdensuuntaisen) ja todettiin saapuneemme juuri junan lähdön jälkeen. Nautittiin sitten auringonpaisteesta odotellessa junaa, Sirpalla onneksi oli aurinkorasvaa mukana antaa kaikille. Siitä huolimatta vieraista taisi jokainen löytää illalla jostain kohti punertavaa ihoa, itselläni taisi olla huonoiten aurinkorasvaa, mutta iho paremmin tottunut jo täkäläiseen aurinkoon.

Perillä kävelimme hotellille ja siinähän aikaa vierähtikin niin, että Joonas jo soitteli, että onko illallispaikka valittu, hän lähti töistä juna-asemalle myös. Ehdittiinkin sitten sopivasti löytää mukava italialainen ravintola pikkaisen ennen Joonaksen saapumista. Kiitokset ravintolan löytymisestä menee kyllä mukavalle ohikulkijalle, joka pysähtyi kysymään, olemmeko hukassa, kun tutkimme karttaa kadunkulmassa. Ruuan jälkeen käytiin applestoressa ja katsomassa Bay Bridgen valotaideteosta ennen kuin oli aika minun ja Joonaksen kiirehtiä junaan ja takaisin kotiin. Meidän huonoksi tuuriksi juuri oli päättynyt baseball peli ja juna oli täynnä SF Giantsien kannattajia, juna oli täynnä ja tavallista meluisampi. 

Bay Bridgen valot. Tästä tarvisi olla video, että taideteos itsessään näkyisi, mutta sillassa on hyvin paljon valoja, joissa kulkee erilaiset kuviot.

Keskiviikkona itse nautin viikon kuumimmasta päivästä altaalla kotona vieraiden tutustuessa paremmin SF:ään. Illalla luovutettiin avain ja hoito-ohjeet Citnan hoitajalle. Torstai-aamuna käytiin Joonaksen kanssa vuokraamassa vuokra-auto ja vieraat haettiin junalta. Puoliltapäivin kaikki olivat vuokra-autossa ja auton nokka kohti ykköstietä kohti Los Angelesia. Eipä tainnut olla ihan sitä, mitä olivat odottaneet ja  samalla taisi paljastua sekin, että isosta maasta on kyse: kartalla ihan pieni matka olikin aika pitkä tien päällä. To-pe yöksi ei oltu etukäteen varattu hotellia vaan ajatus oli, että ajetaan minne ehditään ja etsitään hotelli. Päästiin aina Santa Barbaraan asti ja sieltä löytyikin meidän tarkoitukseen ihan mahtava hotellihuone, paremminkin kolmio kuin hotellihuone, kaikki samassa huoneistossa. 

7 paikkainen Dodge minivan oli ihan hyvä ratkaisu kuuden aikuisen ryhmälle tienpäällä.

Perjantaina käytiin ihastelemassa pientä ja idyllistä rantakaupunkia Santa Barbaraa hotellin ympärillä.

Rannalla oli jännittäviä kolikkopelejä, mihinhän tarkoitukseen lie kolikot päätyvät.

Surffareita, erityisesti koirasurffari. Vaikutti haistelevan tuulia onnellisena isäntänsä laudan keulilla.

Sitten jatkettiin matkaan Santa Monicaan, ihan Los Angeleksen tuntumaan, josta oli hotelli varattu etukäteen kahdeksi yöksi. Ehdittinpä vielä käydä kävelemässä Santa Monican kävelykadullakin ja Joonas teki löydön, t-paidan, joka reakoi äänenvoimakkuuteen valoilla.

Lauantaina hajaannuimme, vieraat lähtivät tutustumaan downtown LA:han, Joonaksen kanssa menimme tutustumaan Yhdysvaltojen käytöstäpoistettuun taistelulaivaan. 

Laivan 16-tuumaiset tykit toiselta puolella laivaa (yht. 6)

Tukevan kokoinen panssariovi ohjaamoon

Laivalla kiertelyn jälkeen haettiin Joonaksen kanssa ruokaa ja päätettiin ottaa autolla suuntia kohti LA:n keskustaa mekin, mutta matkalla kun oltiin Karin kanssa yhteyksissä selvisi, että olivat todenneet, että siellä ei ole mitään nähtävää ja siirtyneet metrolla Hollywoodiin. Ajoimme sitten metropysäkin läheisyyteen ja otimme heidät kyytiin ja siirryimme walk of fame -kadun läheisyyteen autolla. 

Sitten vielä pikakierros autolla Beverly Hillseillä ennen kuin Kari ja Joonas jättivät meidät metrolle ja jatkoivat hakemaan Karille ajo-oikeutta meidän vuokra-autoon. Me muut jatkoimme metrolla LA:n keskustaan katsomaan NHL peliä LA Kings vs. Anaheim Ducks. Pari kuvaa alkuverryttelystä: 

Numerolla 8, Teemu Selänne. Pelissä oli myös Saku Koivu ja Sami Vatanen.

Seuraavana päivänä käytiin vielä kahvilassa aamupalalla Hollywood Hills:llä, joskin kyltille vievällä tiellä oli viranomainen kertomassa, että ylhäällä parkkitila on täynnä ja siitä eteenpäin ei ole autolla asiaa. Kyltti tuli kyllä nähtyä ajellessa. Kotimatka tultiin vitostietä, alkumatkan jälkeen melko tylsää, suoraa tietä. Ajoin ensimmäiset pari tuntia, jonka jälkeen Kari ajoi meidät kotiin asti. Kyllähän siinä matkaa riitti istua autossa.

Loppuviikon ohjelmaa miettiessä katsottiin sääennustetta, ja päätettiin käyttää maanantai Gilroyn premium outlet -myymälöissä. Vieraat tekivät hyviä löytöjä ja jokunen kauppakassi oli tuomisia takaisin. Loppuloma menikin meidän lähialueilla, erityisesti altaalla ottamassa aurinkoa.

Harry's ja Cheesecake Factory

Malliksi vähän kuvia taas niin ei unohdu ja tuntuu että jotain sisältöäkin tulee blogiin.

Harry's Hofbrau ; simpukkamuhennos (clam chowder) ja kalkkunaleipä, Helkalla paahtopaistileipä.

Helkan mielestä vähän reilun puoleisesti lihaa.

Cheesecake Factory ; juustokakku mansikoilla ja kermavaahdolla. Ei samalta päivää.

Juustokakku popsitiin auton tavaratilaa penkkinä käyttäen parkkihallin kattotasolla (2013-02-01)

Sunnuntaiaamun puuhastelua

Käytiin eka lounaalla Pho Hoa Noodle Soup -ravintolassa (Vietnamilainen). Sen jälkeen parturiin. Kotimatkalla lämmin auringonpaiste houkutteli jätskille. Jätskin puutteessa tyydyttiin Yogurtlandin jäädytettyyn jugurttiin.

Päivä oli ihan aurinkoinen

Talvinen maisema; puut lehdettömiä. Onneksi taivas on silti sininen.

Frozen yoghurt, annos 1

Frozen yoghurt, annos 2

Yhteensä jälkkärit maksoivat $5. Ihan kiva herkku aurinkoisena päivänä. :)

Pärstät näkyville vaihteen vuoksi

IHOP

Käytiin kokeilemassa IHOP eli International House of Pancakes. Maisteltiin pannareita ja vohveleita. Ihan hyvää oli. Pöydässä oli neljänlaista siirappia palanpainikkeeksi. Voi+pekaanipähkinä, perinteinen, "mustikka" ja mansikka. Mansikkaa ei kokeiltu, mustikka oli aika keinotekoinen.

Kuitenkaan tuskin tulee käytyä uudestaan. Maksoi $23 + tippi läjästä pannareita ja paksusta vohvelista, maidosta ja kaakaosta. Matkalla kotiin minulla vielä pyöri mahassakin.

Ritareita

Laitetaan nyt loputkin rasvakuvat kerralla. Syödään me terveellisestikin, älkää huoliko. Kuvissa siis ritareita. Joillekin ne ovat köyhiä, joillekin rikkaita. Joka tapauksessa, kermavaahtoa ja hilloa.

Herkkua.

KFC ja överöinti

Päivän teema:

Can you spell overkill?

Helka unohti määritellä paljonko iltaruokaa KFC:stä piti hakea niin lipsahti hieman liiallisuuden puolelle. $28 pikaruokapaikkaan tarkoittaa muuten aika suurta määrää ruokaa.

Osa pitää laittaa seuraavalle kertaa jääkaappiin ja pakkaseen. Kolme palaa meni järkevästi naamariin per henkilö. Kummassakin kulhossa on 10 kpl.

Tässä samaan kyytiin kuva $12 maksaneesta 5 litran viinilaatikosta. Toivottavasti tuosta voi juoda useampana iltana vähäsen ennen kuin ehtii mennä pilalle. Klikkaamalla kuvat saa tosiaan isoksi. Huomatkaa, että laatikossa tosiaan lukee "5 liters" eli metrisellä yksiköllä kerrottu tilavuus. Jännittävää. Yleensä litrat on ilmoitettu vain suluissa, vaikka joitain poikkeuksia onkin.

Perinteinen joulu

Vietettiin tosiaan suomalaista joulua työkaverien kanssa aattona. Kuten edellisestä viestistä jo näkyikin, jouluruuat tehtiin itse, nyyttärityyliin. Tämä olikin järkevää, sillä kaiken tekemisessä kahdeksalle olisi ollut hurja työmäärä. Ja ei välttämättä olisi ollut tarpeeksi astioitakaan.

 

Ruokaa oli vähintäänkin riittävästi, eikä mikään loppunut kesken. Oikeastaan kaikki hipoi täydellisyyttä, paitsi tortut olivat hieman erilaisia ehkä erilaisen jauhon vuoksi. Nekin kuitenkin todella hyviä. Harmillisesti aprikoositäytteiset tortut olivat päällä niin luumutortut meinasivat jäädä melkein maistamatta kun torttuja oli niin paljon. Tarjolla oli kaikkia herkkuja kinkusta graaviloheen, silliä ja ruisleipää unohtamatta. Ruokapöydässä meni niin kauan ja maha tuli niin täyteen että glögin maistelu jäi seuraavaan kertaan. Meinattiin jopa unohtaa lahjojen avaaminen!

Vaikka siitä ei pääse mihinkään että itse tehdyt ruuat olivat erinomaisia, joulun tekevät tietysti ihmiset. Todella mukavaa oli viettää joulua hyvässä seurassa. Suuret kiitokset isännille, ruokaa tehneille ja vieraille!

Hyviä joulunjatkoja ja uudenvuoden odotusta vielä lukijoille!

Hyvää Joulua!

Jouluvalmisteluita on tässä jo jonkinaikaa tehty. Huomenna, Jouluaattona, vietetään Joulua suomalaisella kokoonpanolla naapurissa. Tarkoitus on syödä suomalaisia jouluruokia ja viettää iltaa porukalla. Minä lupasin yrittää porkkana- ja lanttulaatikoiden tekoa sekä torttujen leipomista ja sitä onkin nyt muutama koe-erä harjoiteltu. Sen lisäksi, että alusta asti en ole aimmin itse tehnyt näitä, asiaa vaikeuttaa erilaiset raaka-aineet. Puolikarkeita vehnäjauhoja ei ainakaan lähikaupasta saa ja maitorahkaakaan ei noin vain löydy. Riisipuurokin on pohjoismainen ruoka, puuroriisi nimellä ei löytynyt mitään kaupassa. Ennakkoon epäiltiin myös lantun ja luumumarmeladin löytymistä.

Torttukokeilut (voitaikina ja kermaviilitaikina, jossa kermaviilin tilalla hapankermaa) oli ihan suhteellisen onnistuneita, molemmilla tavoilla tehdyt tortut maistuivat Joonaksellekin. Molemmat koe-erät tein luumumarmeladiin, mutta pöydällä odottaa myös aprikoosimarmeladi. Päädyin kuitenkin siihen tulokseen, että voitakinalla tuli parempaa ja voitakinasta aion tehdä varsinaiset tarjottavat. Laskeskelin, että 8-10 henkilöä tulee paikalle ja torttuja saa jäädä omaankin jääkaappin, joten lähetään liikkeelle kilosta voita. Torttujen ulkonäkö on hieman erilainen kuin perinteisten, kun joudun käyttämään kokojyväjauhoja.

Porkkanalaatikko onkin toinen tarina. Ensimmäinen yritys oli netistä löytyneellä reseptillä, jossa ei ole riisiä ollenkaan. Maistoin siitä palasen ja mielestäni oli ihan ok, mutta Joonas meinasi, että tuli liian puuromaista. Laitoin sitten pakkaseen suurimman osan ja aion viedä kuitenkin tarjolle huomenna, josko jollekin kelpaisi. Toinen yritys oli sitten italialaisesta risottoriisistä, josta tulikin yllättävän paljon riisipuuron oloista keitettynä. Sen jouduin itse syömään, Joonaksen mielestä siinä oli liian vähän porkkanaa ja riisi oli Joonakselle liian raakaa. Samaa reseptiä soveltaen tein huomisen porkkanalaatikon. Tällä kertaa riisiä on keitetty pidempään ja paljon enemmän porkkanaa suhteessa riisiin.

Lanttulaatikkoa päätin tehdä vain yhden, se kun ei yleensä mene kaupaksi kauhean hyvin. Harmillisesti kävi ajatusvirhe, enkä tullut ostaneeksi erikseen lanttulaatikolle vuokaa, joten paistamisen jälkeen jouduin yrittämään sen siirtoa toiseen astiaan. Jostain syystä rakenne ei ollut tähän ideaali, vaan pikkasen palasiksi hajosi. Vuokaan jääneitä murusia sitten maisteltiin, ja Joonas meinasi, että hyvää tuli. Nyt harkitaan, että jos puhtia jää porkkanalaatikon ja torttujen ja tämän päivän ruokien jälkeen, että pitäisikö kuitenkin hakea lisää niitä lanttuja ja tehdä esteettisesti onnistuneempi paistos huomiseksi ja syödä itse tuo hajonnut. 

Eilen kävi ilmi, että Amazonista (verkkokauppa) saa todellakin melkein mitä vain! Olemme harmitelleet, että tänä vuonna syödään vain paikallisia konvehteja, eikä Fazerin sinisestä ole tietoakaan, mutta kappas vain, Amazonista löytyi! Kovasti tilauksenseuranta näyttää, että maanantaina tulee paketti. Eihän se halpaa ollut, mutta tämän kerran menköön. 

Harkinnassa on, että Joulupäivänä keitellään vielä tuosta italialaisesta risottoriisistä puuro, täytyykin tarkistaa olikos kanelia jo meidän maustekaapissamme.

Joulukortteja emme tänä vuonna lähettäneet, joten tämän vuoden jouluterveiset tulevat tätä kautta.

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE

JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2013

toivottavat Helka, Joonas & Citna