Joonas sammahti illalla aikaisin, mutta olikin sitten aamuyöstä jo hereillä. Oisinko neljän aikaan herännyt Citnan piippaamiseen ja huomannut Joonaksen olevan jo koneella. Pyysin sitten Joonasta käyttämään Citnan ulkona, se kun ei illalla ollut malttanut tarpeitaan tehdä. Joonas taisi olla päivittämässä blogia tms. ja aikoi viedä hetken päästä ulos.
Aamuyöstä on itsellä hieman katkonaisia mielikuvia, kovasti Joonaksella tuntui olevan jo asiaa ja selvittelyt käynnissä. Itse torkahtelin jonkin aikaa, ennen kun totesin, että samapa se on tarkistaa mitä Suomesta on tullut sähköposteja yms. Kuitenkin Suomessa oli jo iltapäivä ja ihmisiä netin äärellä.
Kahdeksan aikoihin Joonas halusi testata ammetta ja käydä suihkussa. Todettiin, että ei me ymmärretä mikä idea on ammeessa, johon nipin napin sopii istumaan jalat suorana niin, että vettä on lähinnä napaan asti. Käytiin sitten ihan vaan suihkussa ja päätettiin lähtä autovuokraamolle kävellen.
Autovuokraamo oli viereisen hotellin kanssa samoissa tiloissa, ja ulospäin mistään ei näkynyt, että siellä olisi Hertzin toimipiste. Ja kaiken kukkuraksi se oli kiinni, vaikka meidän mielestä sen olisi pitänyt olla auki 9-12 aamulla. Samassa rakennuksessa olevan hotellin respasta kysyttiin sitten, missä on seuraava autovuokraamo ja ystävällisesti kertoivat sen olevan yli 3 mailin päässä. 1 maili on 1,6km, joten todettiin tarvivamme taksia. Kysyimme virkailijalta, että miten saisimme taksin, joka ottaa koiran kyytiin. Virkailija huusi aulassa seisovalle miehelle, että onko heidän firmansa lemmikki ystävälinen. Mies vastasi, että ovat kuljettaneet ennenkin, joten eiku menoksi.
Päästiin sitten seuraavalle autovuokraamolle, Hertzin liike sekin. Siellä oli kolme asiakaspalvelijaa ja n. 3 henkilön verran jonoa ennen meitä. Odottelin sitten Citnan kanssa pienen odotustilan nurkassa kun Joonas jonotti tiskille. Lopulta kun tiskille asti pääsi, asiakaspalvelija pahoitteli, että ei ole autoja saatavissa tänään, ja huomenna ovat kiinni. Kyseli sitten kuitenkin, että kuin pitkäksi aikaa olisi tarvittu ja kun vastaus oli 2 viikkoa, alkoi naputella konetta. Kysyi ajokorttia ja passia. Siinä vaiheessa odotustilaan rupesi tulemaan niin paljon porukkaa, että totesin parhaaksi siirtyä Citnan kanssa ulos ennen kun se hermostuu ahtaista tiloista.
Jonkin ajan kuluttua Joonasta palvellut henkilö tulee ulos Joonaksen kanssa ja vie meidät autolle. Meidän onneksi saivat sitten kuitenkin järjestymään meille auton. Käytiin läpi auton ulkopuolella olevat naarmut ja tarkistettiin, että autossa ei ole lommoja, vaikka autoon otettiin meidän käytön ajaksi vakuutus, joka korvaa 0$ omavastuulla. Asiakaspalvelija totesi sitten vielä, että auto tulee palauttaa tankki tyhjänä. Kysyttiin sitten vielä, että mistä voidaan ostaa navigaattori, kuulemma wal-mart olisi paras paikka. Ajo-ohjeet olivat sen verran sekavat, että katsoimme parhaaksi palata hotellille netin ääreen hakemaa paremmat ajo-ohjeet ja samalla ottaa matkaan meidän isot matkalaukut vietäväksi asunnolle.
Matkalla wal-martiin käytiin kokeilemassa paikallinen mäkkäri. Vähän oli erillainen big mac kuin Suomessa, majoneesi välissä oli jotain muuta kuin totuttua. Hyvin silti maistui ja sen jälkeen hurautettiin wal-martiin. Matka oli kyllä vähän haasteellinen ilman navigaattoria, nettiyhteyttä ja vain Joonaksen puhelimen openstreetmapin avulla. Perille kuitenkin päästiin ja Joonas kävi hankkimassa tomtomin. Paketti ei ollut suunniteltu parkkipaikalla avattavaksi, mutta lopulta saatiin revittyä se auki. Sitten vaan määritettiin kotiosoitteeksi asunnon osoite ja navigoi. Muuten hyvä, mutta onneton laite ei suostunut puhumaan matkalla saratogaan ollenkaan. Yritin sitten vänkärinä lukea navigaattorin kuvasta ohjeita. Helpommin se sujui kun puhelimen kartan avulla, mutta ei se vielä helppoa ollut.
Perillä etsittiin sitten asuntoa. Se olikin pikkasen haasteellista, käveltiin vissiin muutamaan kertaan ohi ennen kuin huomattiin, että missä on oikea numero. Sisälle päästiin ja kateltiin läpi paikkoja. Vuokranantaja jätti meille joitain tavaroita lainaan, hakevat kuulemma pois ne mistä ei pidetä. Todettiin kuitenkin, että hotellin kunnollinen sänky voittaa 80cm leveän hetekantapaisen sängyn ja niinpä takaisin hotellille päin. Matkalla uusi pysähdys wal-martiin, tällä kertaa minä yritin pyydystää siivousvälineitä, saippuoita, vessapaperia jne. Melkosen tuskastuttavaa hommaa oli, välillä sai melko tarkkaan tavata pullon kylkiä, että niin mitä ainetta ja mihin tarkoitukseen piteleekään käessä. Konetiskiainetabletteja löytyi tutun merkkisessä pakkauksessa, samoin shampoo ja hoitoaine. Luutuja taas ei meinannut löytyä millään, lopulta nappasin perus tiskirättejä siivousluutuiksi.
Hotellille päästessä ei jaksettu ruveta metsästämään enää ruokaa kaupungilta vaan päätettiin tilata hotellin huonepalvelusta. Hedelmälautaunen ja hampurilainen jaettuna sai kelvata, hedelmä lautanen olikin todella hyvää. Suhteessa kallistahan se oli, mutta eipähän tarvinnut säheltää ruuan haun kanssa. Loppusumman laskeminen oli vielä vaikeaa, listassa ilmoitettuun hintaan tuli lisätä $ 2,50 toimitusmaksu, 19% jokin lisämaksu (kokin tippi?), verot ja tietysti sille henkilölle, joka toi ruuat tippiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti