Talvi ja sateet

Californiaan on sattunut parin päivän sisällä kolme lähinnä syysmyrskyksi kuvattavaa talvimyrskyä. Vettä on tullut kovasti ja paikoin on ollut tuulista. Ei tosin huolta, ei ihan valtavasti eroa Suomesta tutuista syysmyrskyistä. Alueelisia eroja tosin on ja moottoriteillä on kuulemma näkynyt rutattuja autoja kun ihmiset ajavat ilman turvavälejä säästä riippumatta.

Puista tippuu sateella ja tuulella uskomattomia määriä lehtiä ja muuta roskaa. Onneksi lehdenpuhaltajat käyvät pari kertaa viikossa tyhjentämässä kadut ja siistimässä nurmikot.

Poikkeuksellisesti tässä kuvassa on märkää

Läheisen puron vedenpinta oli naapurin arvion mukaan mahdollisesti korkeimmillaan sinä aikana kun hän on täällä asunut (25 vuotta jos oikein kuulin). Kieltämättä vettä oli kyllä enemmän kuin tarpeeksi.


Tältä erää isommat sateet ovat tosin jo ohi. Ensi viikolla tulee joitain pieniä kuuroja, mutta enimmäkseen pitäisi olla pilvistä tai aurinkoista.

Sääennuste. Lämpötilat °C.

Talvella on sateisempaa, ja siihen pitää tottua. Toukokuussa sitten taas palataan jatkuvaan auringonpaisteeseen. Tosin eipä talvi onneksi jatkuvaa sadetta ole (paitsi ehkä kesään verrattuna). Ja pakkasiakaan ei erityisesti tarvi pelätä. Joulukuu ja vajaa 20°C lämmintä. :)

Lähiulkoilukuvia

Lisää kuvia ilman kummempia selittelyitä. Käytiin Citnan ja Helkan kanssa kävelyllä.

Oravia on puissa paljon.

Ruoho on hitusen kuivaa missä ei ole kastelulaitteita

Varis sähkölinjalla? Lintutuntemus 0.

Citnan profiilikuva

Vähän hakemalla saa ihan nättejäkin taustoja ihan satojen metrien päästä kämpiltä. Kuvista näkyy että on talvi ja osa puista alkaa olla hassun värisiä. Viikonlopulle on luvattu +21C lämmintä ja auringonpaiste jatkuu. Ensi viikolla saattaa tulla taas vähän sateita. Onneksi sateet ovat tuntuneet loppuvan jo aamuyhdeksään mennessä niin ainakin toistaiseksi olen päässyt konttorille ilman autoa tai sateenvarjoa.

Kaupunkimaisemia

Sen kummemmin selittelemättä, tässä pari maisemaa meidän lähialueelta.

Näkymä ikkunasta aamulla

Matkalla kiitospäivän aterialle, Saratoga Avenue

iPhone 5 -korjaukset

Pari viikkoa sitten iPhone 5:n takakamera syystä tai toisesta lopetti toimintansa, joten käytin puhelinta AppleCaren korjattavana. "Korjattavana", koska itse asiassa Apple vaihtaa puhelimet uusiin (korjattuihin tai uusiin) eikä odotuta että vanha puhelin saataisiin kuntoon. Puhelimen toimivaksi saaminen olikin hitusen pidempi homma kuin mitä kuvittelin.

Vaihtoprosessi itsessään oli melko kivuton kunhan pääsin liikkeeseen asti. Paitsi että kotiin lähtiessä huomasin että data ja tekstiviestit eivät toimineet. Ilmeisesti Applen ja operaattorin Sprintin välisessä prosessissa on jotain hiottavaa. No, seuraavana aamuna data toimi ja kuvittelin että kaikki hyvin. Myöhemmin huomasin että puhelun aikana puhelin mykistää itsensä tai laittaa kaiuttimen päälle odottamattomasti. Todella ärsyttävä ominaisuus. Hetken pohtimisen jälkeen totesin että anturi, joka tunnistaa puhelimen korvalla olemisen ei toimi. Asetusten tyhjennys ei vaikuttanut, joten ei auttanut kuin käydä uudestaan Applen liikkeessä vaihtamassa puhelinta.

Liikkeeseen mennessä jonoa Genius Bar -tukipisteeseen oli puolisentoista tuntia, joten varasin ajan vielä samalle illalle ja käytiin Helkan kanssa syömässä ilman kiirettä. Ehdin käydä vielä Sprintin liikkeessä, missä kyselin mobiilidataongelmista (joskus kännykkänetti lopettaa toimimisen). Ilmeisesti kyseessä on iPhone 5:n ja Sprintin verkon välinen yhteensopimattomuus. Kuulemma korjaus on odotettavissa vielä tämän kuun aikana. Syystäkin. Sovittiin myös että voisin käydä aktivoimassa vaihtopuhelimen Sprintin liikkeessä, missä siihen kuulemma saataisiin data ja tekstiviestit toimimaan samantien.

No, sain odotetusti puhelimen vaihdettua ongelmitta ja jätettiin aktivointi Sprint-liikkeen ongelmaksi. Kun pääsin Sprintin liikkeeseen (ostarin yläkerrassa eli matkaa ei ollut varmaan 200 metriä enempää), selvisi että uutta puhelinta ei ole kirjattu Sprintin järjestelmään ollenkaan eikä aktivointi onnistu. Liikkeen esimies totesi että pitää lähteä käymään takaisin Applen liikkeessä vaihtamassa laite vielä kertaalleen. Hän lähti mukaan liikkeeseen selvittämään asiaa. Takaisin Applen liikkeessä, Genius-pisteen vastaanottaja tuumi että tällaisen tilanteen ei pitäisi olla mahdollinen kun prosessin mukaan liittymä pitäisi siirtää puhelimen vaihdon yhteydessä. No, hän yritti jatkaa prosessia siitä mihin se jäi, mutta siirto ei onnistunut. Ilmeisesti tämän 3. laitteen kanssa tosiaan oli ongelma ja sitä ei olisi alunperinkään saatu toimimaan. Onneksi varalaitteita oli hyllyssä vielä ja sain 4. yksilön, joka saatiin aktivoitua. Data ja tekstiviestitkin toimivat tällä kertaa ongelmitta.

Tämän jälkeen ei olekaan ongelmia ollut ja puhelin on toiminut. En silti vaihtaisi puhelinta vaikka vähän saikin nähdä vaivaa että sai toimivan vaihtopuhelimen. Aika paljon helpottaa että Apple Store löytyy parin mailin päästä niin vaihdot onnistuvat helposti. Voisi olla hitaampaa touhua Suomessa jos sattuisi vastaavia ongelmia. Toivottavasti saavat mobiilidatan toimimaan kunnolla vielä verkon puolelta ja LTE-verkolle paremman saatavuuden, niin voisi olla suunnilleen tyytyväinen Sprintiinkin. Paljon huonompi kuuluvuus ja toimivuus täällä on mitä Suomessa on kännykkäverkolta tottunut odottamaan. Maasto tekee varmaan paljon, mutta ei kyllä täysin selitä koska asukastiheydet ovat täällä ihan eri luokkaa.

(Niin ja ei Genius Barissa tarvi oikeasti jonottaa puoltatoista tuntia kunhan varaa netistä ajan etukäteen. Syömässä käynti oli suunniteltua.)

Ajokokeet

Pitkään odotettu päivä saapui vihdoin. 1:15 pm oli Joonakselle varattu ajokoeaika ja minulle 2:15 pm. Hyvissä ajoin lähdettiin paikalle ja lounastettiin DMV:n vieressä olevassa subissa. Aikaisempi kokemus oli, että jonottaa saa ilmoittautumiseenkin, joten käytiin pyörähtämässä siinä jo joskus puoli yhden aikaan. Eipä ne sillon vielä huolineet ilmoittautumista, mutta kertoi mitä papereita ilmoittautumiseen tarvitsee ja että sen voisi tulla yhdeltä tekemään. Näinpä hengailtiin autossa tovi rauhassa irkkaamassa ja pelaamassa pasianssia.

Yhdeltä sitten Joonas meni lappujen kanssa tekemään ajokokeeseen ilmoittautumista ja kaikki meni vielä ihan hyvin. Joonas kertoi ilmoittautumisen vastaanottajalle, että minä aion samalla autolla tehdä myös ajokokeen tänään, joten ilmoittautumisen vastaanottaja päätti sitten käsitellä minun ilmoittautumisen samalla. Ja hyvä näin, koska heti sen jälkeen kun Joonas siirtyi odottamaan ajokoetta autoon ja ajokoejonoon, ilmeni minun ilmoittautumisessa ongelmia. Joku virkailija oli tehnyt virheen ja onnistunut merkkaamaan ajokokeen suoritetuksi ja hakemuksen suljetuksi, mutta antanut minulle kuitenkin väliaikaisen ajoluvan. Tapausta ei saanut enää uudestaan auki eikä kyllä voineet ajokorttiakaan antaa ilman ajokoetta.

Lopulta totesivat, että joutuvat aloittamaan hakemusprosessin alusta, minun pitää täyttää alusta anomus ja heidän ottaa valokuvat ja kaikki uudestaan. Sentään näkötestin ja teoriakokeen ja maksun onnistuivat skippaamaan. Ainut vaan, että en ollut varautunut täyttämään sitä lappua uudestaan eikä minulla ollut mukana sosiaaliturvatunnusta (kortissa lukee, että ei saa kulettaa mukana), joten hommahan meni vaikeaksi. Siinä vaiheessa, kun tämä ongelma paljastui satuin huomaamaan, että Joonas seisoo yhä jonossa eikä ole siis päässyt aloittamaan ajokoettaan. Pikainen neuvottelu johti siihen tulokseen, että Joonas käy ajokokeen jälkeen kotona ja soittaa minulle sen sotun, että saadaan asia etenemään.

Sotun lisäksi odottelivat jotain faksia jostakin, että voivat ylipäätään käsitellä asian uudestaan. Ihan ei selvinnyt että mitä ja mistä, mutta faksi tuli lopulta ennen kun sain sotun. Yhteensä 2 tuntia meni siis siinä, että saatiin homma siihen pisteeseen missä sen olisi pitänyt olla viidessä minuutissa ilmoittautumiseen saapumisesta. Eipä siinä mitään, sitten vaan jonon hännille odottelemaan vuoroa ajokokeeseen, taisinkin olla päivän viimeinen ajokokeen tekijä. Lopettavat neljältä uusien ilmoittautumisien vastaanottamisen ja pääsin ajamaan lopulta 4:20.

Päivän hyvät uutiset on se, että kumpikin päästiin läpi, virhemäärät pysyivät sallituissa. Minulla oli 3 virhettä, yksi "turha pysähtyminen" (väistin jalankulkijaa, joka ei halunnutkaan ylittää tietä), yksi ilmeisesti liian aikaisesta ratin kääntämisestä jossain risteyksessä ja yksi siitä, että peruutin pelkästään peilien avulla enkä katsonut olan yli. Kokonaisarvio: Good job. 15 "pientä virhettä" sallitaan ajokokeessa (listalla on myös kohta kriittiset virheet, joista saa välittömästi hylkäyksen). Joonas sai 5 "pientä virhettä", jossain stopissa oli vissiin mennyt viivan päälle pysähtyminen yms.

Eihän toki tässä voinut olla päivän kaikki haasteet, joten suunnattiin Apple -liikkeeseen selvittelemään Joonaksen puhelimen ongelmia, Joonas kirjoittelee siitä lisää.

The Tech museo - myytinmurtajat näyttely

Käytiin perjantaina katsomassa The Tech museossa erityisesti Mythbusters: The Explosive Exhibition näyttely. Kyllähän siitä ihan hyvät rahat perittiin, $22/henkilö, mutta oli käymisen arvoinen kokemus. Heti sisään käveltyä totean seisovani Jamie Hynemanin rakentaman Jet Packin vieressä, jolla testasivat myyttiä voiko selkään kiinnitettävällä propellisysteemillä oikeasti lentää. Lopputuloksena sarjassa pääsivät sillä irti lattiasta, mutta ei sillä taivaalle lentämään päässyt. Jo telkkarissa näytti hienolta, mutta olihan se vähän eri asia seisoa oikeasti sen vieressä.

Kauaa ei keretty ihmetellä, mitä kaikkea nähtävää siellä onkaan, kun meille tultiin kertomaan liveshown alkavan. Siirryttiin sitten yleisöön istumaan ja seurattiin, kuinka vapaaehtoisten reaktioaikoja verrattiin ääneen ja valoon. Nopeiten reagoinut pääsi sitten kokeilemaan, että kuinka kaukaa paintball kuula pitää ampua, ennen kun sen ehtii väistää äänimerkistä. Suojavarusteet oli kyllä kohdillaan, pehmustetakki, kypärä ja pleksi. Matkaa säädettiin lisäämällä viivettä äänen ja laukaisun väliin. Muutaman kuulan vapaaehtoinen otti pleksiin ennen kun viivettä oli tarpeeksi hypätä alta pois.


Esityksen jälkeen palattiin kiertelylle ja monenlaista siellä pääsi itsekin kokeilemaan. Millainen rakenne talossa kestää kovaa tuulta, tippuuko paahtoleipä aina voi puoli alaspäin, kastuuko enemmän sateessa, jos kävelee kuin jos juoksee, kauanko menee vaihtaa puhelinkioskissa supermies asu päälle ja mikä on reaktioaika hypätä "luodin" eli valon tieltä pois sen syttymisessä. Myös pöytäliinaa ois saanut kiskoa astioiden alta, tarkoitus tietysti olisi ollut saada astiat jäämään pöydälle. Jonkun näinkin siinä onnistuvan, mutta itse en viitsinyt edes yrittää, taito laji.

Yllä kuvassa sarjassa näkyviä piirroksia ("blueprint"). Niitä oli myös pöydällä muutama ihmeteltävänä avattuna.

Golf-palloa matkivan auton pienoismalli löytyi hyllystä muun rekvisiitan seasta.

Kaatuuko kolmen pienen possun talo puhaltamalla? Tällä pisteellä sai kokeilla itse rakentaa tuulen kestävää taloa.

Voiko pierun sytyttää tuleen? Tällä tuolilla saa ottaa itsestään kuvan muistoksi. En tiedä oliko oikeasti tarkoitus piereskellä vai lavastaa liekki kuvaan.

Kuvassa Helka kokeilee väistää luotia; salaman välähdyksestä 0.68 sekuntia ennen kuin Helka ehti luodin tieltä pois.

Mythbusters -sarjan juontajien työvaatteet. Taustalla erilaisia laatikoita täynnä osia seuraavien myyttien kokeiluun.

Yleiskuva näyttelyalueelta.

Ilmastointiteipistä rakennettu lentokone oli tuotu halliin roikkumaan.

Ilmastointiteippivene.

Hyvä hetkihän näyttelyssä vierähti ja kauheasti aikaa ei jäänytkään katsella mitä muuta tämän näyttelyn lisäksi oli museolla. Museossa oli kaksi kerrosta lisää vakionähtävyyksiä. Teemaltaan niistä tuli mieleen Tietomaa. Pikainen kierros läpi paljasti, että iso museo on kyseessä, sukellusjutuista avaruusteknologiaan oli nähtävää, unohtamatta tietysti tietokoneiden suorittimia ja robotteja kun Piilaaksossa kerran ollaan.

Agilityä, Halloween ja kaiuttimet

Agility

Viikko sitten perjantaina käytiin Citnan kanssa ottamassa yksityinen tunti agility kouluttajalta. Paljon aikaa meni puhumiseen ja tilanteen kartoittamiseen, muutamia harjoituksiakin tehtiin. Tärkeimpänä harjoituksena molemmille oli, että "paria ei jätetä" kentällä yksin. Toisin sanoen, kontakti koiraan pitäisi pysyä koko ajan ja jos jokin menee pieleen niin koiran pitäisi tulla ohjaajan luo/viereen pyytämään uusia ohjeita. Citnahan tässä tilanteessa helposti keksii omaa tekemistä....

Ihan hyviä ajatuksia oli kouluttajalla, että miten asiaa lähdettäisiin työstämään, mutta kehotti myös käymään koirien käytöskouluttajan yksityistunnilla. Laittoikin sitten vielä tunnin jälkeen lukemis vinkkejä ja käyttäytymiskouluttajan yhteystiedot. Kuulemma tämä käyttäytymiskouluttaja tekee kokopäiväisesti töitä kouluttamalla reaktiivisia koiria toimimaan halutulla tavalla posiitivisilla metodeilla, joten jossain vaiheessa pyritään pääsemään tunnille. Nyt kuitenkin työstän heränneitä ajatuksia, eiköhän kuitenkin lähiaikoina tule otettua ammattilaiseen yhteyttä.

Halloween

Eilen (keskiviikkona) oli tosiaankin halloween. Joonaksen työkaveri kutsui meidät ja muita suomalaisia toimistolta luokseen, josta jatkettiin porukalla ihmettelemään Los Gatoksen halloween koristeluita. Siellä oli eräs tietty katu, jonka varrella ihmiset kuulemma käyttävät järkyttäviä rahasummia koristeluun. Ja kylllähän siellä lähes joka talo olikin koristeltu. Katu avattiin juuri liikenteelle kun saavuimme paikalle, tungosta oli ja poliisiauto ajoi muutaman kerran kadun edestakaisin läpi, että jalan liikkeelläolijat huomaisivat siellä liikkuvan myös autoja (eli siirtyisivät keskeltä tietä laidoille).

Eräs talo oli erityisen hieno. Siinä oli iso piha täynnä piraatti aiheista koristelua ja väki sai kuljeksia pihalla niitä ihastelemassa. Isolla kankaalla pihalla pyöri Pirates of the Caribian, hyvät kovaääniset ja koristelut oli valaistu hienoilla spottivaloilla. Kuulemma tämä talo on ollut useana vuonna hienosti koristeltu, mutta pihalla jututettiin talon omistajia, jotka kertoivat, että tämä oli viimeinen vuosi.

Lopuksi vielä "trick or treat" kuva nuorista erään talon ovella 

Kaiuttimet

Kaiuttimet käytiin tilaamassa pari viikkoa sitten liikkeestä, jossa niitä käytiin aiemmin kuuntelemassa. Sillon meinasivat, että tulevat vajaassa viikossa, Joonaksen palkkapäivänä olisi pitänyt voida ne hakea. Tilatessa piti maksaa osa kaiuttimien hinnoista, jossa törmättiin harmilliseen ongelmaan. Meidän debit-korteilla ei voi päivässä maksaa yli 1500$ suuruista summaa, vaikka soittaisi pankkiin ja varmentaisi henkilöllisyytensä ja oston ja tilillä olisi siihen rahat. Joonaksen korttia oli jo käytetty sinä päivänä, joten maksettiin minun kortilla sitten etukäteismaksu. 

Valitettvasti kaiuttimet eivät kuitenkaan tulleet sovittuun aikaan mennessä, halutun värisenä ei ollutkaan ollut lähimmällä varastolla. Alkuviikosta meille ilmoitettiin, että ehkä perjantaina tai sitten ensi maanantaina pitäisi kaiuttimien vihdoin saapua liikkeeseen, ne olivat itärannikolta tulossa. Tänään kuitenkin ne olivat jo tulleet ja niinpä Joonaksen töiden jälkeen niitä hakemaan. Pikkasen jännättiin, että miten ruuhkaista on, kun muutkin ovat töistä päässeet, mutta onneksi San Franciscoon päin ei ollut varsinaista ruuhkaa. Syötiin perillä ja odoteltiin lähemmäs kello 7 illalla, että pahimmat ruuhkat toiseen suuntaan olisivat menneet. Eikä palatessa ollutkaan ihmeemmin ruuhkaa, toiseen suuntaan oli kyllä ollut kolari, joka tukki vastaantulevien liikenteen melko pahasti. 

Kotiin päästyä kannettiin painavat kaiuttimet sisälle, jalustat alle ja kaiuttimet pystyyn. Harmillisesti ostettu vahvistin on liian korkea välitasolle telkkarin alle, saa nähä mihin sille keksitään paikka. Joonaksella on vielä liian kiire saada ylipäätään ääntä kaiuttimista, että joutaisi loppusijoituspaikkoja miettimään. Ja kyllähän nämä hyvältä kuulostavat, jospa ne olisi sellaiset joita ei tarvisi uusia pitkiin pitkiin aikoihin...